Movies and TV

Tiedättekö mitä mulla on aina välillä ikävä? Videovuokraamoa. lähinnä makuunia kun sieltä saa karkkia. Täällähän ei hyviä karkkeja ole joten minä nykyään harvemmin karkkia syön. (paitsi nyt on kyllä vieressä halloweenistä jääneitä vaahtokarkkeja, heh) mutta siis videovuokraamot on täällä nykyään hyvin harvinaisia. kaikki meidän lähistöllä olleet on menneet kiinni viime vuosien aikana. Redbox, Netflix ym vieneet asiakkaat. Joskus ois vaan kiva mennä videovuokraamoon ja katsella leffoja miettiä minkä haluis nähdä. mutta ei, kaikki on niin kätevää nykyaikana ettei leffan vuokratakseen tarvi kotisohvalta poistua. Enkä sano ettenkö tästäkin tavasta tykkää, onhan siinä puolensa.

Meillä on melko laaja kanavapaketti johon kuuluu mm HBO, Showtime, Starz ja monta muuta sataa kanavaa. Joten jo telkkarista löytyy hyvin katsottavaa. Lisäksi kaapelipaketissa on On Demand palvelu josta ilmaisten sarjojen ja leffojen lisäksi voi vuokrata leffoja. Sieltä me monesti uutuusleffoja katsotaankin.

 

Toinen mistä voi leffoja vuokrata on PlayStation Store. 

Meillä on myös Netflix josta etenkin lapset tykkää. 

Meillä oli Suomessa asuessa iso dvd kokoelma, nykyään suosimme bluray leffoja ja läheskään yhtä

usein ei tule leffoja enää ostettua. 

Valinnanvaraa siis on. Mutta ois se silti kiva että se lähi Hollywood Video olis vielä auki. Redboxia en ole koskaan käyttänyt vaikka halpa se olis ja ruokakaupan aulasta löytyy mutta ei se yhtään sama kuin siellä hyllyjen välissä selailla leffoja. Mieluummin sitten istun sohvalla ja kaukosäätimellä vuokraan :)

Ja hulluinta tässä on että siltikin on hetkiä ettei löydä mitään katsottavaa. tähän semmonen silmiä pyörittelevä hymiö!

Nails

Edellisen postauksen intohimo kysymyksestä tuli mieleen että myöskin kynnet taitaa olla intohimoni. Tykkään itse laittaa kynsiäni ja harvemin käynkään ammattilaisella laittamassa. Jälki ei tosin aina taida olla ammattilaisen veroista mutta harjoitus tekee mestarin , eikö?  Viime aikainen innostukseni on nail art pen. Tykkään selailla kynsiä pinterestistä uusia ideoita etsien. Huomaan muuten jos en ole juonut tarpeeksi vettä viime aikoina että kynteni ovat huonommassa kunnossa, kuten myös ihoni kuivempi. Välillä täytyy muistuttaa itseäni että juon tarpeeksi.

Tässä on viime aikaisia kynsiäni, vihreä on paikallisen jenkkifutis joukkueen väri joten pitihän sitä kannattaa kynsissä asti :)

esikoisen kiitospäiväkynnet. Valkoiset sydämet on tehty kynsilakkakynällä

tässä tämä mainitsemani nail art pen by Sally Hansen

kynsilakkakokoelmani

Perustarvikkeet

Tässä tämän illan tulos.

My favorites...

Jenni heitti mukavalla haasteella ja tässäpä tulee:

Lempinumero: 9, en tiedä miksi, en ole sen avulla koskaan mitään voittanut eikä se muutenkaan ole onnea erikoisemmin tuottanut mutta silti jos numero pitää valita niin 9 se on :)

Alkoholiton suosikkijuoma: Starbucksin Mocha Frappucino, nam

Lempieläin: koira, tässä meidän perheen kuopus

Facebook vai Twitter: Facebook, sen avulla on helppo pitää yhteyttä Suomeen. twitteriä en ole koskaan tottunut käyttämään.

Intohimoni: Täytyy myöntää että shoppailu on kyllä yksi intohimoistani, Voisin sanoa että pieni shopaholic asuu täällä. tykkään ostaa tietysti itselleni vaatteita, kenkiä ym mutta lähes kaikkea muutakin. Lapsille vaatteita, sisustustavaraa ja jopa ruokakaupassa shoppailusta nautin. Tätä harrastusta tosin hidastaa raha, en sentään niin pahasti ole addiktoitunut että vuokrarahoja ostarille tuhlaisin :)

Suosikkiviikonpäiväni: Sunnuntai. Se on ainut päivä jolloin minulla ja miehelläni on vapaa päivä yhtäaikaa.

Suosikkikukka: Minä en ole kukka ihminen sitten ollenkaan. onnistun hyvin helposti tappamaan kaikki kasvit. haaveena on yllä vähän opetella viimeistään sitten kun oma talo ja oma piha on. Ruusu on kyllä yksi suosikeistani ollut aina. ja Liljat on kauniita.

Haaste tuli jakaa 5 blogille ja mie jatkankin haastetta näille seuraamilleni blogeille: Inkku Kanadasta, Sara Kaliforniasta, Sissi Alankomaista, Finn for Life Saksasta ja Pabe myöskin Kaliforniasta.

Toothfairy & Santa

Meillä esikoisella lähti menneenä kesänä ensimmäinen, ja toinenkin, hammas. Hammaskeiju oli odotettu vieras ja kovasti mietitytti onkohan keiju tyttö vai poika? Voi sitä lapsen riemua aamulla kun rahat ja kirjeen löysi ja kuiskas sitten vielä minulle että "äiti, hammaskeiju on tyttö"

Tänään tämä kirje löytyi pitkästä aikaa yhden kirjan välistä ja niin taas muisteltiin kuinka hammaskeiju on tyttö ja äitiä pyydettiin lukemaan kirje uudestaan. 

Tänään puhuttiin joulusta, lapset kyseli miksi joillakin on jo jouluvaloja vaikka äitin mukaan jouluun on vielä pitkä aika. Niin, tämä äiti ei ole vielä myöntänyt lapsille että joulu on tulossa. Meillä nimittäin ollaan siinä iässä että joka päivä useita kertoja kysytään että joko? joko on joulu? joten nyt ei vielä tarvi päiviä laskea kun siihen on mukamas vielä niin pitkä aika. Kyllä kai se riittää että joulukuun lasketaan päiviä. Saa nähdä säilyykö tänä vuonna kalentereissa suklaat aattoon asti. viime vuonna ei säilynyt. pikkusisko kävi vähän suklaavarkaissa molempien kalenterilla. Esikoinen mietti jo mitä kirjoittaa lahjatoiveiksi joulupukille. Joulu on kyllä ihanaa aikaa etenkin nyt kun on omia lapsia. Heidän iloa on ihana katsoa <3 Vähän kyllä toivoisin että olis Suomenkin sukulaiset täällä.

Elf on the shelf on täällä suosittu juttu lapsiperheissä. Tämä tonttu ilmestyy ennen joulua ja joka yö vaihtaa paikkaa. Tänä vuonna hän ilmestyy meille ensimmäistä kertaa :) Hän sitten raportoi joulupukille onko lapset olleet kiltteinä.



Kuinkakohan pitkään meillä joulupukkiin ja hammaskeijuun uskotaan. Vielä ainakin ihan täysillä. Nyt kun esikoinen on koulussa niin vähän jännittää koska asian oikea laita selviää. ja eiköhän se kuopus sen  siinä samalla kuule.


p.s. minä en muuten ole Amerikkalaisten kanssa ihan samaa mieltä tässä joulupukki asiassa. Ainoa oikea Joulupukkihan on Suomesta. Napapiiriltä. Minun kotikodin naapurista. Niin kerta!  :)

Kindergarten

Meillä 5v. esikoinen on siis koulussa, täällä ensimmäinen vuosi on kindergarten. Olen miettinyt et oisko se jotain välillä suomen eskari ja eka luokka. Kertokaa ihmeessä te joilla suomesta kokemusta on. Meidän koulupiirissä kindergarten on puolipäiväinen, meidän naapurustolla se on iltapäivästä. Luokalla on 22 oppilasta. Meillä oli viime viikolla opettajan kanssa tapaaminen ja hienoa kehitystä on meidän tytössä näkynyt. Neiti on hiljainen ja keskittyy todella hyvin annettuihin tehtäviin. Opettaja sanoi että ainoa asia mitä hän suosittelee lisäämään on puhuminen. Mutta hän tietää että tyttö on kaksikielinen niin mietti että voihan olla että on tilanteita missä lapsi ei ole varma miten vastata oikealla kielellä.

Koulussa harjoitellaan kirjaimia ja numeroita, laskemista, viime aikoina tyttö on kovasti riimitellyt. Kerran viikossa vierailevat koulun kirjastossa josta saavat kirjan lainaan, kerran viikossa on liikuntaa, kerran viikossa taidetta ja musiikkia. Pari kertaa on jo tehty "book report" olin hetken ihmeissäni opettajan siitä mainitessa...eihän monikaan osaa edes lukea saati kirjoittaa...no kyseessä on yhden sivun tehtävä johon kirjoitetaan kirjan ja kirjailijan nimi, ja sitten piirretään kuva tarinasta.

Tämä kansio kulkee koulurepussa aina mukana. Siinä tulee kotiin tuleva posti/läksyt ja siinä voin minä toimittaa koululle tarvittaessa viestiä. 

Tässä on joitain esimerkkejä kotitehtävistä, S ja C menee vielä sekaisin :)

Kerran viikossa on myös kid writing. Silloin on vanhempia vapaaehtoisina apuna. Lapset kirjoittaa mitä äänteitä kuulevat opettajan lukiessa ja yllättävän hyvin sieltä alkaa sanoja muodostua. 

Oma nimi kirjoitetaan joka paperiin tekstaten ja ei mennyt kauaa kun sen oppi, meillä osas neiti kirjoittaa lempinimensä isoilla kirjaimilla ennen koulun alkua.

Tässä on yhden viikon teema. Jännä huomata että täällä ei opetalla kirjaimia aakkosjärjestyksessä, siis tietty aakkoset opetellaan luettelemaan aakkosjärjestyksessä mutta yksityiskohtaisempaa keskittymistä tiettyihin kirjaimiin tehdään mulle tuntemattomassa järjestyksessä. Tässä esim on nyt opetuksessa kirjaimet A C ja P. Ja joka viikko on pari sanaa, nyt I ja like joita sitten opetellaan käyttämään lauseissa.

Viestit koululta toimii todella hyvin. Nyt kun oli myrskyn vuoksi koulu kiinni niin sen lisäksi että se oli koulun nettisivuilla niin tuli myös sähköposti ja vielä puhelimitse ääniviesti. 

Kouluun mennessä piti olla rokotukset ajantasalla. Täällä on rokotuksia paljon enemmän kuin suomessa rokotusohjelmassa joten meillä oli siinä hieman kiinniotettavaa mutta saatiin kaikki ajoissa kuntoon. Myös hammaslääkärin tarkastus vaadittiin.

Ihana on huomata että lapsi on saanut koulusta tuttuja, kaverisynttäreillä on käyty, koulukavereita näkyy ulkona ja mun työpaikallakin lapsiparkissa välillä kuuluu huikkaus lähtiessä "see you on the bus!" Niin ne lapset kasvaa. Minusta on vieläkin ihan hurjaa ajatella että meillä on koululainen. 

Lasten turvallisuus

Lasten turvallisuus ei ole täällä läheskään samaa luokkaa kuin Suomessa. Tai ainakaan kun vertaa omaan kotikaupunkiini. Jatkuvasti luen Suomalaisten keskusteluja siitä minkä ikäiset lapset leikkivät yksin tai kaveriporukassa (ilman vanhempia) pihalla tai tulevat koulusta kotiin ja ovat yksin parikin tuntia kunnes vanhemmat pääsevät töistä. Tänään luin facebookista kuinka yhden kaverin ekaluokkalainen kävi kaupasta hakemassa äidilleen yhden tuotteen. kauppa on lähellä ja tutulla alueella ja suomessa tämä on kai tavallista mutta mulla hyppäs sydän kurkkuun kauhistuksesta. On näköjään paikalliset tavat tässäkin asiassa tulleet omikseni. Täällä ei voisi kuvitellakaan että pieniä lapsia oli yksin missään. leikkipuistoissa on isommillakin koululaisilla vanhemmat mukana, kaupoissa ei lapsia näy yksin ja koulujen iltapäiväkerhot ovat tarjolla koko ala-asteen ajan. 

Tämä kortti tuli koulukuvien mukana. Koulumme on mukana Smile Safe Kids järjestön ja kuvausfirman yhteistyössä ja kaikille lapsille tulee mukana lompakkoon mahtuva kortti jossa on lapsen kuva, nimi ja ohjeet mitä tehdä jos lapsi katoaa. Amber Alert on paikallinen järjestelmä jota käytetään kidnappaus tapauksissa ja harmittavan usein niitä täällä päin näkee. 

Seksuaalirikoksista tuomitut ovat velvollisia ylläpitämään osoitetietojaan julkisina. Täällä on usea nettisivu mihin voit syöttää osoitteesi ja tuloksena näet kartan jossa näkyy missä osoitteessa kyseiset ihmiset asuvat. Siinä näkyy myös kuva ja tiedot rikoksesta. Monet käyttävät näitä palveluja muuttaessaan. Enpä minäkään haluaisi sellaista ihmistä naapurikseni jos sen voi noin helpolla välttää. 

Ja ei, me emme asu mitenkään pahamaineisella alueella, ei ison kaupungin keskustassa vaan ihan tavallisessa suurkaupungin lähiössä. 

Sää

Mietin taas eilen kuinka sitä on näköjään tottunut paikallisiin lämpötiloihin. Illalla oli +5 astetta ja se tuntui niiiin kylmältä. Toppatakki oli päällä enkä siis ollut edes ulkona kuin 2 minuuttia kun töistä kotiin kävelin. Kauhuissani mietin miten koskaan olen selvinnyt Rovaniemen pakkasista. Muistelen että talvisin alle 10 asteen pakkanen ei tuntunut edes kylmältä. Täällä ihmiset on ihan kauhuissaan kun kerron Suomen talvesta. Ei niitä 30 asteen pakkasia osaa edes kuvitella jos ei ole niitä kokenut. En tiedä uskallanko ikinä mennä Suomeen enää talvella. Eilen mietin jo tosissani muuttoa johonkin etelään. 

Nyt onnekseni sunnuntai ja maanantai näyttää taas ihan kivalta. 

Halloween

Halloweeniä juhlittiin keskiviikkona. Tai eilen. Tai tänään. Tai ensi viikolla. Sandy vähän siis muutti suunnitelmia näillä seuduilla ja monet kaupungit siirsivät halloweenin juhlintaa. Ihan ymmärrettävää sähkökatkosten ja kaatuneiden puiden takia, saati sitten tulvien ja tuhoutuneiden kotien vuoksi.

Kuten jo aiemmin kirjoitin meillä onneksemme tuhoja ei tullut, joten meiltä lähti keskiviikko iltana Merida ja Cupcake karkki vai keppos kierrokselle. Ulos mennessä tuohon vielä lisättiin villapaitaa ja housuja ym lämmintä. Anoppikin ihaili suomalaista kerrospukeutumista. :)