Back to school

Nyt olen taas askeleen edelle koulun suhteen. Tasotesteissä on käyty, kurssit valittu ja huomenna alkaa rekisteröinti. vielä kun apurahat/lainat varmistuu niin tammikuussa aloitan opiskelut. Olen todella innoissani ja motivaatio on korkealla. Tätä fiilistä en ole kokenut useaan vuoteen. Kevään kursseista suurin osa on netissä, helpompi niin ettei tarvi kallista lastenhoitoa maksaa. Myöhemmin ei nettikurssit onnistu kun mennään lähemmäs oman alan opintoja. Mutta jos siis kaikki menee suunnitelmien mukaan niin parin vuoden päästä mun ammatti on Cardiovascular Technologist specialized in cardiac ultrasound. 

Unelmana olisi että pääsisin työskentelemään sairaalassa lasten parissa.

Entinen ammattini on tanssija, sen koulun olen siis käynyt suomessa. Tiesin jo ennen valmistumistani etten halua siitä työtäni. Etenkin lasten saannin jälkeen haluan ns "turvallisemman" työn, työn missä ei tarvitse jatkuvasti käydä pääsykokeissa ja olla aina ilman varmuutta kauan töitä riittää. jatkuvaa matkustelua. moni sillä alalla päätyy opettamaan mutta sitä minä en halua tehdä. En kuitenkaan kadu että siitä ammatin itselleni opiskelin, voisi nimittäin olla että miettisin loppuelämäni että olisiko pitänyt...

Tätä tulevaa ammattia olen miettinyt pitkään ja se tuntuu todella omalta. täällä on sitä paitsi opiskelu niin kallista että parempi on sitten viihtyä siinä ammatissa :)