Toothfairy & Santa

Meillä esikoisella lähti menneenä kesänä ensimmäinen, ja toinenkin, hammas. Hammaskeiju oli odotettu vieras ja kovasti mietitytti onkohan keiju tyttö vai poika? Voi sitä lapsen riemua aamulla kun rahat ja kirjeen löysi ja kuiskas sitten vielä minulle että "äiti, hammaskeiju on tyttö"

Tänään tämä kirje löytyi pitkästä aikaa yhden kirjan välistä ja niin taas muisteltiin kuinka hammaskeiju on tyttö ja äitiä pyydettiin lukemaan kirje uudestaan. 

Tänään puhuttiin joulusta, lapset kyseli miksi joillakin on jo jouluvaloja vaikka äitin mukaan jouluun on vielä pitkä aika. Niin, tämä äiti ei ole vielä myöntänyt lapsille että joulu on tulossa. Meillä nimittäin ollaan siinä iässä että joka päivä useita kertoja kysytään että joko? joko on joulu? joten nyt ei vielä tarvi päiviä laskea kun siihen on mukamas vielä niin pitkä aika. Kyllä kai se riittää että joulukuun lasketaan päiviä. Saa nähdä säilyykö tänä vuonna kalentereissa suklaat aattoon asti. viime vuonna ei säilynyt. pikkusisko kävi vähän suklaavarkaissa molempien kalenterilla. Esikoinen mietti jo mitä kirjoittaa lahjatoiveiksi joulupukille. Joulu on kyllä ihanaa aikaa etenkin nyt kun on omia lapsia. Heidän iloa on ihana katsoa <3 Vähän kyllä toivoisin että olis Suomenkin sukulaiset täällä.

Elf on the shelf on täällä suosittu juttu lapsiperheissä. Tämä tonttu ilmestyy ennen joulua ja joka yö vaihtaa paikkaa. Tänä vuonna hän ilmestyy meille ensimmäistä kertaa :) Hän sitten raportoi joulupukille onko lapset olleet kiltteinä.



Kuinkakohan pitkään meillä joulupukkiin ja hammaskeijuun uskotaan. Vielä ainakin ihan täysillä. Nyt kun esikoinen on koulussa niin vähän jännittää koska asian oikea laita selviää. ja eiköhän se kuopus sen  siinä samalla kuule.


p.s. minä en muuten ole Amerikkalaisten kanssa ihan samaa mieltä tässä joulupukki asiassa. Ainoa oikea Joulupukkihan on Suomesta. Napapiiriltä. Minun kotikodin naapurista. Niin kerta!  :)